Kevätkatsaus: Mummojen ja pappojen huoltoa

Tilkku, Kattilalainen jo vuodesta 2008

Kissoja on reilusti alle 60 (+ yksi kani)! Pitäiskö pistää pirskeet pystyyn? Me päädyimme hiukan erilaiseen ratkaisuun juhlan kunniaksi. Suurin osa meidän mummoista ja papoista pääsee määräaikaisterveystarkastuksiin. Haluaisitko olla osana näitä bileitä? Tässä nimittäin satalappuset lentää…

Mutta ensin pientä tilannekatsausta: Tuntuu oudolta kun tiloja on tyhjillään. Tämä on sitä kuuluisaa kausivaihtelua. Kattila elää sykleissä. Kissoja tulee eniten sisään heinä-marraskuussa. Kevätkuukausina taas virta on enempi toiseen suuntaan ja kissoille löydetään koteja. Kunnes kesä tulee ja uusi kissa-aalto iskeytyy taas sisään.

Mutta alle 60 kissaa on todella vähän meidänkin mittapuulla. Tällä hetkellä meillä on kissoja osastoissa semiarka ja semikesy, mutta täysin kesyt kissat ovat erittäin vähissä. Pentuja meillä ei ole tällä hetkellä lainkaan. Muutama kissa on myös varattu eli kissaluku tulee tästä vielä vähän laskemaan.

Pitkäaikaisasukkaat

Meillä on nyt 20 pitkäaikaisasukasta, jotka siis ovat olleet täällä vähintään 3 vuotta asumassa. Pisimmän korren vetää Ujo, joka ollut Kattilassa jo vuodesta 2002 lähtien. Seniorirouva, joka viettää jo eläkepäiviään. 20 on sinänsä pieni määrä verrattuna siihen, että uusiin koteihin on viimeisen 3 vuoden aikana lähtenyt meiltä lähes 500 kissaa.

Useimmat pitkäaikaisasukkaistakin olisi toki mahdollista vielä kotiuttaa. Ne alkavat olla jo useimmat sen verran iäkkäitä, että niiden kohdalla täytyy varautua säännöllisiin eläinlääkärin tarkastuksiin. Normaalia vanhenevan kissan huoltoa. Useimmat heistä ovat myös ujoja ja kaihtavat ihmisen kosketusta. Ne lasketuvat lattiatasolle vasta illan tultua, mutta pärjäävät Kattilan oloissa vallan hyvin. Useimmat myös tunnistavat nimensä, koska pää kääntyy kun nimi mainitaan. Pieni osa on sellaisia, jotka eivät enää Kattilasta lähde, vaan ne saavat viettää vanhuuden päiviä jo tutuksi käyneessä paikassa.

Vanhenevan kissan hoitaminen

Kun kissan ikämittariin alkaa kertyä ikää 10+ olisi viimeistään otettava tavaksi käyttää kissa eläinlääkärin tarkastuksissa vuosittain. Peruslabrat on hyvä otattaa, joissa tutkitaan mm. munuaisten, maksan ja kilpirauhasen toiminta. Hampaat, korvat ja turkki olisi myös syynättävä. Esimerkiksi jos munuaisten vajaatoiminnasta saadaan viitteet hyvissä ajoin, voidaan ruokavaliolla etenemistä hidastaa.

Hammi saapui Kattilaan 2005 aikuisena kodinvaihtajana. Nyt ikää on jo siis reilusti yli 15 vuotta ja karva sen kun kiiltää.
Maisa muutti Kattilaan vuonna 2006

No mites ne meidän seniorit?

Koska Kattilalla kissaliikenne on nyt rauhallista, olemme voineet paneutua itsekin pitkäaikaisasukkaiden terveystarkastuksiin. Kissoista on otettu perusverikokeita ja hampaita on huollettu. Useimmilta on jouduttu poistamaan viottuneita ja syöpyneitä hampaita. Samalla on putsattu hammaskivet. Hammassyöpymät ovat siitä ikäviä etteivät ne näy päällepäin. Hammas vaan syöpyy pinnan alta ja syöminen käy vaivalloiseksi.

Onneksi mitään erityisen vakavaa ei ole löytynyt. Tavallisia ikääntyvän kissan kremppoja on ilmennyt osalla. Ne on hoidettavissa kevyellä lääkityksellä ja hyvälaatuisella ruoalla. Eivät siis heikennä kissojen elämänlaatua. Löytyi mm. se syy, miksi Nuppu on syksyn aikana päätynyt niin sporttiseen kuntoon. Siitä on kehittynyt suoranainen atleetti. Kilpirauhanen oli lähtenyt ylikierroksille. No, Nuppu on jo 14 vuotias, joten ikä alkaa hänelläkin tehdä tepposia. Kilpirauhasen liikatoiminta on yleinen vanhenevien kissojen sairaus. Lääkitys kahdesti päivässä kuuluu nyt Nupun rutiiniin.

”Mitä? Mitkä ihmeen ylikierrokset?”, kyselee Nuppu.

Silvert puolestaan oli vallan tyytyväinen omaan hammashuoltoonsa. Palauduttuaan aulatiloihin jälkilääkityksen jälkeen, Silvert kävi moikkaamassa kaikki tutut. Se kiersi kaikki hyllyt ja lauloi aariaa oopperasta ”syöminen on taas mukavaa” kuin kertoen, että menkää te muutkin ihmeessä hammashuoltoon… Muutaman poskihampaan poisto oli kummasti piristänyt kollia!

Nyt hampihuoltoon kaikki kaverit! Tuumaa Silvert, joka on tullut Kattilaan jo vuonna 2008.

Kuinka sinäkin voit osallistua näihin ”bileisiin”?

Kaikki pitkäaikaisasukkaat löytyvät meidän kummikissaosiosta. Kaikilta löytyy joku kummi, mutta aina mahtuu lisää kummeja. Ja jos joku haluaa jonkun ropon antaa, että saadaan näiden kissojen legot kuntoon, niin kissamme kehräävät kiitoksesta.


Kattilan keräystili on FI12 5680 0020 2544 35 (Osuuspankki).

Kattilaa ylläpitävällä Hämeenlinnan Kissojen Ystävät ry:llä on rahankeräyslupa, joka on voimassa 29.5.2018–23.5.2020 ja se on kohdistettu Kanta-Hämeen alueelle. Sen on myöntänyt Kanta-Hämeen poliisilaitos ja päätös on annettu 29.5.2016. Keräysluvan tunnus on RA/2018/523.

Kaikki keräyksen tuotto käytetään Kissakoti Kattilan ylläpitoon: vuokranmaksuun, kissanruokaan, eläinlääkärikuluihin, lääkkeisiin ja muuhun tarpeelliseen.

Teksti ja kuvat: Eliisa N.

Kissojen ystävien apua kaivataan

Kissakoti Kattila on kissojen turvakoti ja olemme tottuneet siihen, että varoja on aina niukasti. Olemme tehneet ahkerasti varainhankintaa, mutta nyt tarvitsemme kissojen ystävien apua eläinlääkärikulujen hoitamiseen.

Monenlaista kuluerää

Ja nämä syntyivät Kattilalle 2 pv emon saapumisen jälkeen

Syksy on tuonut tullessaan jo kolme kissapopulaatiota. Ennen kotiin lähtöä kissat on rokotettava, madotettava, sirutettava ja leikattava. On aikuisia kissoja ja useita pentueita. Osa on saanutkin jo kodin ja osa on vastatulleita. Eristysosasto on tilapäisesti täynnä. Itseasiassa nyt lokakuun aikana on saapunut jo yli 20 kissaa ja lisää on tulossa.

On meillä muutakin eläinlääkärikulua tullut. Kodeista tulleilla kissoilla on ollut mm. hammasvaivoja, jotka ovat tarvinneet kiireellistä hammashuoltoa. Ja kissojen hampaiden korjaaminen on yllättävän kallista. Ei niitä ei paikata, vaan ongelmahampaat poistetaan yksitellen. Yhdellä käynnillä voi hampaita lähteä useampikin ja tuhraantua useampi satalappunen. Ja kissan henki voi olla oikeasti siitä hammaskaluston kunnosta kiinni. Mites syöt jos suuhun sattuu?

Olemme tänä syksynä hoitaneet myös yhden kolarikissan, jonka omistajaa ei ole löydetty. Ja henkiin se jäi. Monta kertaa sen kanssa jouduttiin eläinlääkärillä asioimaan. Leuka murtuneena se tuotiin Kattilalle, mutta on nyt vihdoin kunnossa ja valmiina siirtymään meidän yleisön nähtäville ja kotia etsimään. Muistoksi siitä, että auto on töytäissyt, tämä musta kissa sai nimeksi Nokikolari. Kiitos muuten sille kuskille, joka toimitti kissan eläinlääkäriin heti törmäyksen tapahduttua.

Lissu on saanut hoitoa kilpirauhasen liikatoimintaan.

Onneksi meidän kissamäärä kokonaisuudessa ei ole tällä hetkellä suunnattoman suuri. Talolla on noin 100 kissaa. Meillä on kotiutunut viime kuukausien aikana useita pitkäaikaisasukkaita. Myös saapuneet ovat saaneet hyvin koteja.

Miten voit auttaa

Teemme tätä työtä vapaaehtoisvoimin ja emme saa siihen mitään avustuksia yhteiskunnalta. Tarvitsemme apua kissojen ystäviltä, jotta voimme tarjota näille kodittomille kissoille kaiken sen avun jota tarvitsevat. Jo pienestäkin rahallisesta lahjoituksesta on meille todella suuri apu ja Kissakoti Kattilan asukkaat ottavat sen lämpimin kiitoksin ja kehräyksin vastaan.

 


Kattilan keräystili on FI12 5680 0020 2544 35 (Osuuspankki).

Kattilaa ylläpitävällä Hämeenlinnan Kissojen Ystävät ry:llä on rahankeräyslupa, joka on voimassa 29.5.2018–23.5.2020 ja se on kohdistettu Kanta-Hämeen alueelle. Sen on myöntänyt Kanta-Hämeen poliisilaitos ja päätös on annettu 29.5.2016. Keräysluvan tunnus on RA/2018/523.

Kaikki keräyksen tuotto käytetään Kissakoti Kattilan ylläpitoon: vuokranmaksuun, kissanruokaan, eläinlääkärikuluihin, lääkkeisiin ja muuhun tarpeelliseen.

Nyt silmät tarkkana!

Kevät tulee kohisevaa tahtia. Kesämökkiaikakausi on jälleen alkamassa. Ladon nurkalle ilmaantuu kissa tai kesämökin kuistin alta kuikuilee kiiluva silmäpari. Kukaan naapureista ei tunnusta sitä omakseen. Silloin on syytä ottaa yhteyttä paikalliseen kissoja auttavaan yhdistykseen. Hämeenlinnan seudulla kodittomia kissoja auttaa Kissakoti Kattila.

Oman onnensa nojassa?

Vuosittain korjaamme talteen kymmenittäin irtokissoja, joilla ei tunnu omaa kotia olevan. Samoin hoiviimme päätyy myös pentueita. Monesti törmäämme tilanteeseen, että kissa on ollut oman onnensa nojassa koko kesän ja vasta syksyllä ilmojen kylmettyä kesäasukkaat huolestuvat, ettei kissa jää pakkasen armoille. Olisi kuitenkin parempi ottaa yhteyttä Kattilaan jo paljon aikaisemmin.

Vaikka koditon kissa pärjäisikin kesän luonnon antimilla, niin koko vuotta ei kuitenkaan. Kattilalla sesonki on puolestaan elo-lokakuussa. Jotta kissat eivät tulisi aina sellaisella rysäyksellä ilmojen kylmettyä, niin toivosimme että ilmoittelisit vapaakävelijästä jo aiemmin kesällä. Varsinkin jos näet pentueen, niin ota yhteyttä pikaisesti.

Kun pentue emoineen saadaan ajoissa talteen, niin villiintymistä ei ehdi tapahtua. Pennun olisi tutustuttava ihmiseen 1-3 kk ikäisenä. Se on paras herkkyysjakso. Sen jälkeen ihmiseen tutustuminen käy hitaammin ja vaatii enemmän työtä.

Pentueen kiinniotto

Kiinniotto on hyvin tapauskohtaista, soita ensin Kattilaan ja neuvomme miten tilanteessa tulee toimia. On hyvin tärkeä arvioida tilanne ja missä järjestyksessä kissaperhe otetaan talteen. Ennen kiinniottoa tulee selvittää montako pentua emolla on ja minkä ikäisiä ne ovat. Kiinniotto tulisi tehdä niin, että koko perhe saadaan turvaan. Muuten voi käydä niin, että emo häipyy maisemista, kun pennut on otettu talteen. Nuoret pennut eivät puolestaan pärjää, jos menettävät pysyvästi emonsa. Kuusiviikkoiset saattavat syödä jo kiinteääkin ravintoa, mutta tarvitsevat vielä äitinsä hoivaa kasvaakseen terveiksi nuoriksi. Emon maidontuotanto muutuu jo parissa päivässä, jos pennut eivät ole imemässä. Maito niin sanotusti ”happanee” ja muuttuu siten juomakelvottomaksi.

Ilmoita ajoissa

Ilmoita vapaakulkijoista varhaisessa vaiheessa. Kun ennalta tuntematon kissa norkoilee muutaman päivän tontilla, on syytä alkaa kysellä naapurustosta omistajan perään. Mikäli omistajaa ei löydy, niin viimeistään parin viikon pyörimisen jälkeen kannattaa ottaa yhteyttä kissoja auttaviin tahoihin. Tämä koskee erityisesti maaseudulla ja kesämökkialueilla vaeltavia kissoja. Tontilla vilistävästä pentueesta olisi ilmoitettava välittömästi. Myös isommista populaatioista on syytä ilmoittaa välittömästi. Mm. viime syksynä otimme talteen 36 kissan lauman Tyrvännöstä. Toissa vuonna pyydystimme kissoja mm. Rengosta.

Ei jätetä kissoja oman onnensa nojaan! Samalla estetään puolivillien laumojen synty. Toivomme myös, että ihmiset ovat jo niin valistuneita, että eivät ota kesäkissaa… kissa vaatii huoltoa läpi vuoden.

Mamma loukutettiin kesämökkialueelta toissa kesänä. Oli ehtinyt tehdä alueella useamman pentueen. Nyt sopeutunut sisäkissan elämään. Fiksu ja oppivainen emäntä.
Tyrvännöstä syksyllä 2017 tuli 36 kissaa. Kaikki kuvassa olevat pennut ovat päässeet jo onneksi omiin uusiin koteihin.

Teksti ja kuvat: Eliisa N.

Vehnänorasta kasvamaan!

Laitatko heinää kasvamaan pääsiäistä varten? Teepä tänä vuonna toisin ja kasvata rairuohon sijasta kissoille soveltuvaa heinää. Jollei sinulla ole omaa kissaa, joka heinät rouskuttaisi, voit pääsiäisen jälkeen tuoda heinät Kattilaan. Täällä kissat suorastaan taistelevat kuka saa heinää.

Rairuoho ei lievän myrkyllisyyden takia sovellu kissalle ravinnoksi. Lemmikkitarvikeliikkeistä ja isommista ruokakaupoista löydät jyviä, joista voit kasvattaa esim. vehnänorasta. Myös ohra, kaura ja maissi soveltuvat kasvatettaviksi. Kaupoista löydät myös valmiita kasvatuspaketteja alustoineen kaikkineen, kuten myös valmista heinää. Kannattaa vilkuilla vihannesosastoa, myynnissä saattaa olla valmista vehnänorasta.

Heinän tehtävä on parantaa kissan suolen toimintaa. Se myös auttaa irroittamaan karvapallot. On syytä varautua siihen, että heinäsession jälkeen kissa oksentaa heinää, mutta samalla tulee mahdolliset karvapallotkin ulos. Karvat päätyvät kissan elimistöön kissan nuollessa itseään. Terve kissa pitää karvansa ojennuksessa.

Toki ei tarvitse pidättyä pelkässä pääsiäisen ajassa. Kattilan kissat ottavat vastaan heinätoimituksia ympäri vuoden. Katso myös: Heinää ja huiskaleluja

eräät heinäbileet
kaverille kans

Teksti: Eliisa N.
Kuva: KissakotiKattila ja Eliisa N.

Hei uudet ja vanhat vapaaehtoiset: APUA!

Kattilalla on kissoja noin 120 hoidettavana. Uusia kissoja tulee sitä mukaan sisään kun vanhoja lähtee uusiin koteihin. Olisiko sinulla antaa hiukan aikaa?

Tarvitsemme erityisesti perjantaista sunnuntaihin työntekijöitä. Jo kahdesta tunnista olisi apua. Toki voit olla pidempäänkin, mikäli haluat. Ilmoittaudu Nimenhuudossa ja kerro montako tuntia olisit valmis tekemään tai jos se on liian hankalaa, ilmaannu paikalle yllärinä. Kello yhdeksältä alkaa siivous- ja ylläpitotyöt. Jos aamu on ankea, niin tule iltapäivällä. Ruokinta alkaa noin klo 13. Teet sen verran kuin jaksat ja kerkeät ja juuri sillä tahdilla kuin itse kykenet. Älä kiinnitä huomiota muiden vauhtiin. Uusia opastamme mahdollisuuksien mukaan töissä. Myös teini-ikäiset ovat tervetulleita toimintaan.

Mikäli päiväsaika ei sovi, voit myös tarjoutua satunnaisiin iltatalkoisiin. Iltatalkoot sopivat usein myös allergisille, koska silloin ei olla kissojen keskellä. Kysy lisää iltatalkoista sekä Nimenhuuto-järjestelmästä sähköpostitse: kissakotikattila@gmail.com

Karista kaamos ja tule tekemään kissojen elämästä mukavampaa sitä uutta kotia odottaessa!

5000 euroa on iso summa

 

Nestori_reppanaSellainen lasku on syntynyt tämän syksyisestä pentukatastrofista. Syksyn tullen on Kattila täyttynyt viimeistä asiakaspaikkaa myöden. Ikäväksemme iso osa tulleista kissoista on vaatinut sairaanhoitoa. Isoja eläinlääkärilaskuja tulee nyt viikottain.

Pyöritämme toimintaa vapaaehtoisvoimin ja ainoastaan yksityisten ihmisten antamilla avustuksilla. Omaisuutta meillä ei ole. Kuukausittain maksamme toimitiloista vuokraa ja yhden osa-aikatyöntekijän palkan. Kaikista suurin vuosittainen menoerä on kuitenkin ELÄINLÄÄKINTÄKULUT.

Kissoja on syksyn tullen tullut sisään n. 10 kissan viikkovauhtia. Kissoja steriloidaan, kastroidaan, rokotetaan ja akuutteja sairauksia hoidetaan päivittäin. Jos kukaan on koskaan eläinlääkärillä käynyt, niin tietää että satalappunen on pieni raha. Ja akuuteissa tilanteessa ei ole aina varaa valita sitä halvinta vaihtoehtoa, vaan lääkärinaika on otettava sieltä, mistä satutaan nopeiten saamaan.

Esitämmekin nyt hartaan pyynnön. Olisko teillä ihmisillä mahdollisuus auttaa meitä lahjoituksilla, saadaksemme kasautuneet eläinlääkärikulut maksettua. Olemme kiitollisia kaiken kokoisista summista.

Tämän toivomuksen esittää myös Nuppu, joka sekin on tänä syksynä joutunut käymään useamman kerran lääkärissä satutettuaan selkänsä. Toivomukseen yhtyy myös Nestori, Tiuku, Obama, Vappu, Jonatan, Musu, Leevi, Jesper, Pentti, Jasper, Mutti, Relli, Kitti, Tutu, Feta, Hannibal, Pörri, Muru, Perttu, Veikko ja lukuisat muut eläinlääkintälaskua kasvattaneet katit.

pieni pala pentukatastrofista
pieni pala pentukatastrofista

Rahalahjoitukset voi osoittaa:

Kattilan keräystili on FI12 5680 0020 2544 35 (Osuuspankki).

Kattilaa ylläpitävällä Hämeenlinnan Kissojen Ystävät ry:llä on rahankeräyslupa, joka on voimassa 24.5.2016–23.5.2018 ja se on kohdistettu Kanta-Hämeen alueelle. Sen on myöntänyt Kanta-Hämeen poliisilaitos ja päätös on annettu 24.5.2016. Keräysluvan tunnus on RA/2016/184.

Kaikki keräyksen tuotto käytetään Kissakoti Kattilan ylläpitoon: vuokranmaksuun, kissanruokaan, eläinlääkärikuluihin, lääkkeisiin ja muuhun tarpeelliseen.