Vuoden ensimmäinen kissalauma pois pakkasista

Kuluneella viikolla pääsimme täällä etelässäkin kokemaan kunnon pakkasta. Ikävä kyllä niin pääsi kokemaan myös perjantaina (12.2.) loukutettu pihakissalaumakin. Kissoilla ei ollut mitään lämmintä paikkaa tai suojaa edes yöpymiseen.  Sey:n eläinsuojeluneuvoja oli saanut luvan ottaa tämän lauman turvaan lähiseudun maatilan pihapiiristä. Koska meillä Kattilassa on nyt vain noin 40 kissaa hoidossa, tarjosimme tilat näille kissoille.

Ensimmäinen erä oli loukutettu 6 tunnissa ja käsitti 14 kissaa. Osa kissoista on kurjassa kunnossa, silmät vetistäen, nenä räkää puolillaan ja turkissa takkuja. Ainakin yhdeltä näyttää korvista puuttuvan paloja, mahdollisesti paleltumien seurauksena. Loukutuksen nopeuteen varmasti vaikutti sekin, että sakki oli hyvin nälkäistä ja ruokahoukute maistui. Viikonlopun aikana saatiin vielä ujompia yksilöitä kiinni ja tällä hetkellä turvassa on 18 populaation kissaa.

Domino, Doris, Oreo, Marie…

Tämä vuoden 2021 ensimmäinen pelastettu populaatio sai nimensä keksien mukaan. Nyt Kattilassa asustaa Domino, Doris, Oreo, Marie, Fasu, Fani… Ensimmäisen yön jälkeen uusien tulokkaiden kaikki ruokakipot olivat tyhjentyneet ja jopa vesikipot oli nuoltu huolellisesti tyhjäksi. Kissat eivät näet pysty hankkimaan itselleen vettä kovalla pakkasella ja koska mahdolliset saalistettavatkin pyrkivät pysymään turvassa, ruoasta oli kissoilla kova pulaa.

Kissojen terveydenhoito alkoi lauantaina eläinlääkärintarkastuksella. Ensimmäisenä käytiin läpi urokset ja heidät kastroitiin. Osa kissoista otettiin eristykseen  flunssaoireiden hoitoon ja tarkempaan seurantaan. Jatkona tulee tietenkin rokotukset, madotukset ja leikkuut. Löytyipä myös katkenneita ja muuten huonokuntoisia hampaita, joten hammashoidoista tulee vielä suuri kuluerä.

Joukkio on vähän pelokasta, mutta kesyyntymiskelpoista. Rapsutukset saivat lähinnä aikaan tärinää ja katseen, että onko pakko koskea. Ikähaarukka on n. ½ – 4 vuotta, tyttöjä ja poikia.

Nyt on aika toimia!

Paitsi että kissat saatiin pakkasesta pois, niin pääsemme näin myös ehkäisemään uusien pentueiden synnyn keväällä. Tämäkin joukkio olisi helposti tuplaantunut kesän aikana. Nyt on aika ottaa yhteyttä ja auttaa populaatiokissoja. Loukuttaminen on paljon helpompaa nyt kun harvemmin on nartuilla pieniä pentuja.

Ilmoita populaatiosta esim tämän lomakkeen kautta.

Rahalahjoitukset

Kattilan keräystili on FI12 5680 0020 2544 35 (Osuuspankki).

Kattilaa ylläpitävällä Hämeenlinnan Kissojen Ystävät ry:llä on rahankeräyslupa, joka on voimassa alkaen 24.5.2020. Keräysluvan tunnus on RA/2020/517.

Kaikki keräyksen tuotto käytetään Kissakoti Kattilan ylläpitoon: vuokranmaksuun, kissanruokaan, eläinlääkärikuluihin, lääkkeisiin ja muuhun tarpeelliseen.

Kissoja runsaasti, rahaa vähän

Huittisten kissapopulaatio on nyt melkein kokonaan turvassa! Keskiviikko iltana saapui kattilaan 12 kissan kuljetus. Vielä muutama kissa jäi Huittisiin.

Viime viikolla saapuneet kissat voivat hyvin ja ensimmäiset kaksi kissaa on jo varattu eli ovat saamassa kodin. Nämä kuvien kissat ovat nyt adoptoitavissa. Kuvat toimivat linkkeinä kissojen omille sivuille.

Eikä tässä vielä kaikki… meillä on vielä toinen mokoma, joiden kuvia tässä ei ole, tästä laumasta odottamassa toimenpiteitä kuten leikkauksia.

Tässä populaatiossa on pääosin aikuisia kissoja. Valitettavan monella on hampaat huonossa kunnossa, joten leikkuu, loishäätö, sirutus ja rokotukset ei tämän possen kohdalla riitä. Hyvä eläinlääkärihän on hintansa arvoinen. Mieluiten niin, että kissa laitetaan kerralla kuntoon kuin että rampataan vastaanotolla viikosta toiseen.

Rahalahjoitukset

Kattilan keräystili on FI12 5680 0020 2544 35 (Osuuspankki).

Voit lahjoittaa myös MobilePaylla.

Kattilaa ylläpitävällä Hämeenlinnan Kissojen Ystävät ry:llä on rahankeräyslupa, joka on voimassa alkaen 24.5.2020. Keräysluvan tunnus on RA/2020/517.

Kaikki keräyksen tuotto käytetään Kissakoti Kattilan ylläpitoon: vuokranmaksuun, kissanruokaan, eläinlääkärikuluihin, lääkkeisiin ja muuhun tarpeelliseen.

Viisi vapaaehtoistoimijaa puhalsi yhteen hiileen saadakseen populaation talteen

Huittisista on heinäkuusta lähtien otettu talteen populaatiota. Klassinen tarina. Alussa on ollut yksi ei kenenkään kissa, jota joku on alkanut ruokkia. Sitten alueelle on tullut toinenkin koditon ja leikkaamaton kissa. Sitten kissat ovat alkaneet lisääntyä keskenään ja porukka on kasvanut pentue pentueelta kenenkään ihmisen ottamatta vastuuta populaatiosta. Kissoja populaatiossa oli ainakin parikymmentä.

Kissojen supersankarit

Vapaaehtoistoimijat ovat loukuttaneet populaatiota useampaan otteeseen ja etsineet niille sijoituspaikkoja. Syksyn tullen kaikki paikat alkavat vain olla tupaten täynnä. Viimeisimmät 8 kissaa tuli 21.10. Kattilalle ainakin 5 naisen yhteistyöllä. Kiikoisten löytöeläinpalvelu (Sastamalasta) hoiti loukuttamista. Katajankulma kysyi tiloja Kattilasta, Kissankulma (Hämeenkyröstä) hoiti kuljetukset (mikä tarkoitti isoa autoa ja tuntikaupalla ajamista). Kattila järjesteli tiloja ja vastaanotti kissat. Tässä satsissa oli 6 aikuista ja kaksi pentua, kaikki leikkaamattomia. Ensimmäiset kaksi aikuista pääsi jo seuraavana päivänä sterilointileikkaukseen ja eläinlääkärin tarkistukseen.

Uuden elämän alku

Nyt Salama, Aava, Aalto, Huurre, Kastehelmi, Kuutamo, Laine ja Lauha ovat turvassa. Mikäli vastaanottopaikkaa ei olisi näille kahdeksalle löytynyt, olisivat ne joutuneet lopetettaviksi. Se olisi ollut surullista. Ensivaikutelmalta kissat kun eivät olleet mitenkään villejä. Semiarkoja kylläkin. Peloissaan hakevat turvaa toisistaan, mutta toisaalta nuuskivat kättä ja antavat jopa koskea. Näissä on selvää kotikissa-ainesta. Ne ovat kaikki täysin sosiaalistettavissa. Lopettaminen olisi ollut erittäin epäreilua näille kissoille.

Huittisiin jäi vielä kissoja. Pyrimme samalla menetelmällä saamaan ne vielä talteen.

Mitäpä olisi populaatio ilman mustaa kissaa…

Auta meitä auttamaan – lahjoita nyt!

Paitsi että ihmiset ovat käyttäneet tähän projektiin runsaasti aikaansa, niin tästä tulee kulujakin. Kattila on ottanut vastatakseen näiden 8 kissan terveys- ja hoitokulut. Kissat leikataan, madotetaan, rokotetaan ja hampaat hoidetaan. Kulujen kokonaissumma, huitelee tuhansissa euroissa. Koska olemme vapaaehtoistoimija, toimimme pääasiallisesti lahjoitusten turvin. Jos voisitte auttaa näitä kissoja näissä kuluissa niin kissat olisivat hurrrrjan kiitollisia. Pienetkin summat huomioidaan…

———————————————————————–

Rahalahjoitukset

Kattilan keräystili on FI12 5680 0020 2544 35 (Osuuspankki).

Kattilaa ylläpitävällä Hämeenlinnan Kissojen Ystävät ry:llä on rahankeräyslupa, joka on voimassa alkaen 24.5.2020. Keräysluvan tunnus on RA/2020/517.

Kaikki keräyksen tuotto käytetään Kissakoti Kattilan ylläpitoon: vuokranmaksuun, kissanruokaan, eläinlääkärikuluihin, lääkkeisiin ja muuhun tarpeelliseen.

Populaatiokissa, villikissa ja löytökissa

Tässä muutaman lehtijutun lähiaikoina lukeneena, aloin pohtimaan, että mitä olisikaan tapahtunut ilman Kattilaa? Miksi pohdin tällaista?

No, kelataanpa taaksepäin: meillä siis asuu kolme kattilalaista. Aiemmin kaikki neljä olivat Kattilan poikia, mutta ison kiltin jätin siirryttyä sateenkaarisillalle, on kattilalaisjengin nassuluku kolme. Tikru oli maatilalla pyörinyt häirikkökissa, Poju teollisuusalueella juoksennellut arkajalka, Vilpe sähisevä populaatiokissa ja Mörkö hyvin äkäinen pentuja puolustava populaatiokissa. Edesmennyt Takku-vaari oli villikissa isolla V:llä. Kerttu-neitonen taasen on tullut meille niinikään löytökissana. Eläinsuojelutapaus hänkin ja Suomen eläinsuojeluyhdistyksen huomioima keissi; Kerttu asui ruumiin kanssa ennenkuin poliisit hänet löysivät.

Kissan arvostus, etenkin populaatiokissan tai ulkona vuosia asuneen villintyneen kissan, on hyvin huono. ”Kissat pärjäävät ja ne ovat itsenäisiä”, kuulee usein ihmisten suusta. No eivätpä pärjää, kun Suomeen tulee talvi ja pakkaset. Kissa on luonnostaan saalistaja, mutta se ei kuulu Suomen luontoon.

Eläinsuojeluneuvoja kertoo: ” …Irrallaan juoksentelevien kissojen turvallisuutta uhkaavat erityisesti liikenne, petoeläimet ja ilkeät ihmiset. Vapaana olevat kissat puolestaan tekevät tihutöitä muun muassa pissimällä ja kakkimalla luvattomiin paikkoihin sekä tappamalla pikkulintuja ja oravia.” (Länsi-Savo, 24.6.2015)

Mörkö. Kuva: V. Lahti-Olsen 2019

Otetaanpa esimerkki: meidän Mörkö (Kattilan Tauski). Mörkö on populaatiokissa isolla P:llä ja hyvin arka sekä myös epäluuloinen ihmistä kohtaan. Mörkön tassu on nopea ja kynnet tekevät pahaa jälkeä. Mörkön toinen korva on vaurioitunut; siinä on ilmeisesti ollut verikorva ja nyt se lupsottaa.  Mörkö ei anna koskea. Mörkön ikää ei tiedetä ja siltä on poistettu hampaita. Mörkö on peto, mutta ei pärjäisi yksin ulkona, vaikka siellä paimensikin ennen Kattilaan päätymistään pentulaumaa menestyksekkäästi.  Onko Mörkö näiden edellä mainittujen ominaisuuksien vuoksi kissa, jonka esimerkiksi olisi voinut hylätä ulos? Tai jättää selviämään yksin? Onneksi Kattilassa nähtiin toisin ja lopulta sen olemus valoitti myös meidät. Mörkö ei enää lyö tassulla ja tulee jopa haistelemaan kättä. Mörkö leikkii mielellään ja istuu seuraamassa puuhiamme. Mörkö on ystävä ja perheenjäsen.

Kattilan ja muiden kissatalojen työ on loputon suo, eikä vähiten siksi, että kissa on edelleen esimerkiksi koiraa huonommassa asemassa. Jatkuvalla syötöllä lehdistä saa lukea kuinka kissoja on kidutettu tai jätetty heitteille. Populaatiokissoja lahdataan ilmoittamatta niistä eteenpäin. Jokainen kissa, joka saa eläinsuojeluyhdistyksistä kodin, vie toivottavasti eteenpäin sanomaa, että myös ne ns. villikissat ja ulkona mourunneet tappelupukarit ovat lopulta kehrääviä luttapullia, joista saat ikuisen ystävän. Vieraile siis Kattilassa ja anna sille katon rajasta sinulle sähähtävälle mahdollisuus. Siitä voi tulla vaikka aamuisin (siis vain aamuisin ja joskus illalla) halittava tapaus,  kuten meidän pikku-Vilpertti (Kattilan Lakka), joka kellii Mörkön kanssa sängyllä otsikkokuvassa.

Lue vinkit aran kissan kesyttämiseen.

Teksti ja kuvat: V. Lahti-Olsen