Arkistot: Kissat

”Tammikuussa 2026 kävimme vierailemassa Kissakoti Kattilassa muutaman ystävämme kanssa, jotka olivat edeltävänä kesänä adoptoineet kaksi kissaa Kattilasta. 

Heti ensimmäisenä pääsimme tapaamaan Vihtoria ja Elmaa (ent. Aino), jotka olivat korvapunkkien vuoksi eristyksissä muista kissakodin asukkaista. Pieni Vihtori sähisi vimmatusti, kun häkin ovea raotettiin, ja Elma oli kääriytynyt nurkkaan Vihtorin taakse. Ihastuimme pieneen parivaljakkoon heti. ❤️

Kissat jäivät vielä Kattilaan muutamaksi viikoksi, jotta korvapunkit saatiin hoidettua. Ennen kotiutumista Vihtori sairastui vielä keuhkopöhöön, josta kuitenkin toipui onneksi nopeasti. Helmikuun alussa toimme kissat kotiin. ❤️

Vihtori ja Elma ovat sopeutuneet kotikissan elämään todella nopeasti. Sylikissoiksi heistä ei (ainakaan vielä) ole, mutta molemmat ovat kovin uteliaita ja seurallisia. Kattilassa sähäkämpänä näyttäytynyt Vihtori on nykyään herttainen ja sosiaalinen – hän tulee ovelle tervehtimään kun tulemme kotiin, seuraa varjon lailla kaikkia tekemisiämme ja uskaltautuu jopa seurustelemaan vieraiden kanssa. Elma suhtautuu ihmisiin vielä hieman varautuneemmin, mutta tutkii uuden kotinsa jokaista nurkkaa kaveriaan uteliaammin ja menee rohkeasti tekemään tuttavuutta jopa imurin kanssa.

Nyt muutaman kuukauden jälkeen kissat nukkuvat päiväunia sohvalla, syövät herkkuja kädestä, painivat keskenään ja sirkuttelevat toisilleen aktiivisesti. Onkilelu on edelleen hitti, ja toisena kakkosena tulevat pehmeät pallot, joita ne jahtaavat kilpaa ympäri asuntoa. Kissat ovat jo lyhyessä ajassa tuoneet arkeemme kovasti iloa, ja olemme onnellisia että saimme antaa kodin juuri näille kahdelle veijarille.”❤️

Taco ja Salsa pääsivät omaan kotiinsa keväällä 2025. Kattilassa heidät tunnettiin nimillä Hille ja Halla, mutta kotiin tullessa nimet vaihdettiin, nimet ovat osuneet persoonan puolesta itseasiassa aika hyvin kohdilleen. Salsa on meillä se vähän tulisempi yksilö ja Taco sitten taas kaikkien kaveri. 

Molemmat kissat olivat kotiin saapuessa aika arkoja ja ensimmäiset viikot he viettivätkin tiiviisti yhdessä saunassa. Pikkuhiljaa kuitenkin kun kissat alkoivat kotiutumaan niin kissat alkoivat löytää turvallisia paikkoja myös muualta asunnosta. Parivaljakko sai myös alusta asti hyvin turvaa toisistaan kun ympäristö ja ihmiset vielä jännittivät kovasti. Taco on meidän kissoista se uteliaampi jota kiinnostaa paljon ympärillä tapahtuvat asiat, kun sitten taas Salsa on huomattavasti varautuneempi. 

Kesällä 2025 Salsan vointi alkoi huolestuttamaan meitä ja käytimme häntä eläinlääkärissä. Apunamme oli onneksi ammattitaitoinen eläinlääkäriklinikka, jossa Salsaa ymmärrettiin ja osattiin käsitellä vaikka hän olikin tuolloin todella arka, varmasti myös sen vuoksi että oli kipeä. Kotona pärjättiin hänen kanssa tiettyyn pisteeseen asti, mutta kun tuntui että omat taidot ja resurssit eivät enää riittäneet, saimme heti apua Kissakoti Kattilasta. Kissakoti Kattilan upea porukka auttoi ja neuvoi meitä Salsan kanssa ja he ottivat hänet hoitoon lääkekuurin ajaksi, jotta saataisiin Salsa terveenä kotiin. Kun Salsa kotiutui, oli heillä erittäin onnellinen jälleennäkeminen Tacon kanssa. Nykyään Salsan lääkitystä ollaan saatu vähennettyä todella pieneen määrään ja lääkkeen antaminen sujuu todella helposti! 

Nykyään kaksikko juoksentelee ympäri asuntoa leikkien. Tacosta on tullut täysi sylikissa ja hänen ihmispalvelijoiden tärkeimpiin tehtäviin kuuluu herkkujen heittely ja rapsutusten antaminen heti eikä kohta silloin kun Taco niitä vaatii! Salsa viihtyy enemmän omissa oloissaan tai Tacon vieressä nukkuen, mutta hän sietää jo ihmispalvelijoita samassa tilassa ja herkut maistuvat myös. Taco ja Salsa ovat todella erilaisia kissoja ja ehkä siksi he myös ovat ihan täydellinen parivaljakko. Tämä kaksikko on myös naapuruston kovin Ulla Taalasmaa duo ja viihtyvätkin niin hyvin ikkunalaudalla tai parvekkeella että heidän nenänjäljet ovat pinttynyt ikkuinoiden sisäpintaan. Mutta sitä varten ihmispalvelijat ovat paikalla jotta saadaan ikkunat putsattua ja hyvä lintubongaus paikka pidettyä kunnossa! 

”Kesällä 2025 meille tuli ajankohtaiseksi kissojen hankkiminen. Olimme kuulleet Kattilasta paljon hyvää lähipiiriltämme ja halusimme samalla tukea suomalaista eläintensuojelutyötä, joten suuntasimme vierailulle kissakodille. Siellä huomio kiinnittyi heti yhteen nurkassa kyhjöttävään, mutruhuuliseen kattiin Goudaan. Ihastuimme häneen saman tien.

Toivoimme, että Gouda saisi muuttaa meille kaverin kanssa, ja Kattilan asiantuntijoiden avulla hänelle löytyi täydellinen match: Port Salut. Näistä kahdesta onkin kotona muodostunut täysin erottamaton kaksikko. Gouda ja Port Salut saapuivat Kattilaan osana riihimäkeläistä juustojen mukaan nimettyä kissapopulaatiota ja he ovat arviolta 2-4 vuoden ikäisiä.

Heinäkuussa -26 juhlimme Goudan ja Port Salutin ensimmäistä vuotta kotikissoina. Kotiutuminen on sujunut pääosin todella hyvin, ja reipastuminen jatkuu edelleen joka päivä. Nykyään molemmat ovat uteliaita, leikkisiä ja sosiaalisia omalla tavallaan. Erityisesti vapaleikit ovat suurta herkkua, ja tupsulelut sekä pallot lentelevät asunnossa vauhdikkaasti.

On ollut liikuttavaa nähdä, miten paljon turvaa ja lohtua kissat tuovat toisilleen. Jälkikäteen tuntuu selvältä, että oli paras mahdollinen päätös luottaa Kattilan näkemykseen sopivasta kaverista.

Juustotytöt Gouda ja Port Salut ovat voineet hyvin – raakaruokavalion osuttua kohdalleen ruoka maistuu ja vatsat ovat toimineet moitteetta. Päivät kuluvat leppoisasti ikkunasta naapuruston touhuja tarkkaillen kevätauringon lämmössä.” 🩷 t. Goudan ja Port Salutin ihmispalvelijat

Astrid pääsi omaan kotiin Kissakoti Kattilasta syyskuussa 2025. Kattilassa asuessaan kissa tunnettiin nimellä Luna, mutta uudessa kodissa nimeksi vaihdettiin Astrid. Astrid oli kotiin tullessaan hieman ujo, populaatiopentu kun oli, mutta parissa päivässä jo tottui omiin ihmisiin.

Kotona Astridin seuraa odotti n. 3v Arwen-kissa. Astrid oli nopeasti valmis tekemään tuttavuutta Arwenin kanssa, mutta Arwen ei heti lämmennyt tulokkaalle. Pari viikkoa ihmispalvelijat seurasivat hyvinkin tarkkaan mitä nämä kaksi touhusivat, jotta uusi tulokas sai rauhassa kotiutua ja tutkia uutta kotiaan. Nopeasti Astrid kuitenkin kotiutui ja myös Arwen lämpesi kaverille. 
Sen jälkeen on kyllä vauhtia riittänyt: milloin on vain matot rutussa, milloin myös tavaroita hieman tippunut. Ja milloin painitaan niin, että ihmispalvelijat miettii tarviiko toimia erotuomarina 🤭 Jopa Arwen-kissa sai uutta vauhtia ja alkoi leikkimään enemmän. Ihmispalvelijoilla on kyllä riittänyt hupia, kun näitä kaveruksia seurannut. 

Nykyään Astrid on oikea sylikissa, ellei ole vauhti päällä 😊 Astridin on pakko päästä ihmisen lähelle ja on kova tyttö kehräämään. Ja kovaan ääneen. Usein aamuisin Astrid tulee herättämään naamaa nuolemalla ja korvaan kovaan ääneen kehräämällä, vaatien ruokaansa. Ruokakin maistuu, ihmispalvelijat joutuneet estämään ettei Astrid syö kaverinkin ruokia. Ja on kyllä kaikkiruokainen. 

Näin jälkeenpäin ajatellen, oli kyllä oikea päätös ottaa toinen kissa. Enkä vaihtaisi päivääkään pois. ❤️

Terveisin, Astridin ja Arwenin ihmispalvelija