Sisko ja Aulis Leppäsalo olivat myös toimineet eläinsuojeluyhdistyksessä ja olivat Animalian jäseniä liittyessään juuri perustettuun Hämeenlinnan Kissojen Ystävien seuraan. He olivat alusta asti mukana Lepaan ja Aittatien toiminnassa.
Aulis rakensi Anteron kanssa Aittatien huoneiden sisärakenteet ja Sisko kävi melkein päivittäin hoitamassa kissoja. Ensimmäisen kissahäkin suunnittelu epäonnistui, sen avattava ovi oli kuin arkun kansi. Kun sen avasi, kissa säntäsi tiehensä.
Auliksesta tuli vuosien myötä taitava kissojen kiinniottaja ja loukuttaja. Useasti eläinlääkärit pyysivätkin hänen apuaan, kun tulivat Kattilaan hoitamaan ”villikkoja”. Monet ovat olleet myös vammat, joita kiinniotettavat ovat aiheuttaneet. Muutaman kerran lääkärissä oli sanottu, että pitäisikö ne hommat nyt lopettaa. Näin jälkikäteen ajatellen, on se sen arvoista työtä kuitenkin ollut, tuumi Aulis.
Siskolla ja Auliksella on omassa kodissaan ollut aina koiria, joiden joukkoon ei kissaa ole voinut ottaa. Monesti ihmiset ovatkin ihmetelleet, miten te koiraihmiset niin kovasti kissojen kanssa toimitte? Mutta kaikki eläimet ovat aina olleet heidän sydäntään lähellä.
Kun Hämeenlinnaan perustettiin Lemmikkien Ystävien Seura ja Kissahotelli Vilkkilä 1998, niin Sisko ja Aulis alkoivat toimia siellä aktiivisesti, mutta ovat osallistuneet myös Kattilan toimintaan.
Haastatteluiden pohjalta kirjannut: P. Lempelto