Olimme miettineet jo jonkin aikaa poikaystäväni kanssa kissan hankkimista. Katselimme aktiivisesti kanavia, missä voi tarjota kodittomalle kissalle kodin. Lokakuun loppupuolella näimme Kissakoti Kattilan sivuilla ilmoituksen eräästä kissasta, joka ei sitten ”sopinut kriteereihimme”, mutta mainitsitte yhdestä toisesta kissasta, Sulosta. Sulo ei ollut vielä sivuillanne, joten emme tienneet kissasta hirveämmin. Päätimme että tulemme katsomaan Suloa.

Sulo oli Kattilan eristyspuolella, kun hänellä oli korvapunkkien hoito kesken. Häkistä näkyi pienikokoinen ihana vaaleanharmaa söpöläinen. Heti kun Sulo otettiin näytille, se kapusi syliimme. Se haisteli tarkasti ja katseli meitä isoilla suloisilla silmillänsä. Sulo oli niin nätisti, ihan kuin hän olisi turvassa, tiesi että tässä on hyvä olla. Kysyin poikaystävältäni että olisiko Sulo meille hyvä perheenjäsen ja poikaystäväni tokaisi: ”Sulo tulee meille”. Viikon päähän sovittiin sitten Sulon kotiin nouto. Lähtö oli hirveä, Sulo rupesi heti maukumaan ja katsomaan että älkää lähtekö, älkää jättäkö. Sanoin Sulolle: ”Nähdään viikon päästä, me tullaan hakemaan sut kotiin❤️”. 

Viikko vierähti, ja kävimme hakemassa Sulon kotiin 4.11.2023. Poika meni hienosti koppaan ja eikun nokka kohti kotia. Automatkalla ensiksi vähän mau’uttiin että mitä oikein tapahtuu, mutta 5min päästä oli jo hiljaista, ja hän katsoi ikkunasta kun lintuja lenteli taivaalla. 

Kotona avasin kopan ja ajattelin että hän haluaa omaa rauhaa ja menee varmaankin piiloon. Päinvastoin kävi; Sulo kokoajan pyöri jaloissa (kampitti minut melkein kymmenen kertaa) ja halusi läheisyyttä. Sohvalle istuduttuani Sulo kapusi syliin ja rupesi kehräämään. Kun poikaystäväni tuli viereeni, Sulo meni hänen syliinsä. Siinä menikin sitten koko loppuilta, yhdessä sohvalla istuskellen TV:tä katsoen, Sulo kehräten ja nukkuen sylissä. Sittenkun oli palvelijoiden aika mennä nukkumaan, Sulo tuli perässä ja nukkui koko yön kanssamme, niin kuin nytkin jokainen yö.

Sulosta on kuoriutunut maailman kiltein kissa (sohvan raapimisia lukuunottamatta 😉), joka haluaa rakkautta ja leikkiseuraa. Sulo on kaikkien kaveri; ekaksi vähän vierastaa, mutta hetken päästä kapuaa syliin hakemaan rapsutuksia ja kehräämään. Anoppiloissakin ollaan jo vierailtu, ja vierailut ovat sujuneet hyvin, pienen alkujännityksen kera. Nirso hän osaa olla, sillä märkäruoaksi kelpaa vain lohenmakuinen märkäruoka. Lempparina sylissä olon lisäksi on pallot, jotka kilisee/rapisee. Niiden kanssa on kiva temmeltää varsinkin iltaisin ja öisin. Tätäkin tarinaa kirjoittaessani Sulo makaa sylissäni ja kehrää, kun on hyvä olla.

Sulo oli kaikkea muuta, mitä osattiin kuvitella. Emme olisi uskoneet, että kissojen turvakodista tullut kissa olisi näin sosiaalinen heti alkuunsa. Nykyään Sulo tulee ovellakin vastaan kun tullaan töistä, ja heti pitää päästä syliin ja toivottaa tervetulleeksi kotiin. Nyt Sulolla on meidän luonamme loppuelämän koti ja meillä on ihana perheenjäsen ja ennenkaikkea maailman paras karvakaveri ❤️