Kaken kotiutuminen
Kaikka eli Kake muutti meille 1.2.2020. Näytti kuvassa niin pelokkaalta kauhusilmineen, että ihastuttiin heti ja kollipoika sinetöi kohtalonsa sähisemällä meille Kattilan ylähyllyltä. Ennestään meillä asui 2 kissaa: Topi-pappa ja nuori Sirpa, jolle etsittiin leikkikaveria. Kake vietti ensimmäiset päivänsä omassa huoneessa sohvan alla, ei uskaltanut syödä, mutta yöllä oli raahannut lelun ja viltin sohvan alle. Muut kissat vähän kiinnosti, mutta Kake ei pariin kuukauteen poistunut turvapaikastaan päiväsaikaan, öisin sen sijaan riehui äänekkäästi huoneessaan. Ovea ei vielä pidetty auki muutoin kuin itse kotona ja hereillä ollessa, sillä Sirpa vaikutti vähän kiusaajalta ja pyrki läpsimään sohvan alta kurkistelevaa Kaikkaa.
Kevään mittaan Kake rohkaistui ja tuli vahingossa jopa puskemaan meitä ja alkoi pikkuhiljaa poistua huoneestaan, aluksi jalkani vieressä kulkien. Kake myös haki kovasti Topista turvaa ja painikaveria, mutta pappaa kiinnosti lähinnä nukkuminen ja syöminen. Usein nukkuivat kylki kyljessä. Kesäkuussa Kakesta tuli sylikissa! Alkuun päästyään pyrki syliin jatkuvasti, saattoi hypätä selän päälle, jos ihminen kumartui alakaapille.
Kake oli juuri sellainen arka löytökissa, mitä olimme kuvitelleetkin. Ensin sähisevä ja pelokas piileskelijä, sitten hitaasti rohkaistuva ja lopulta uuteen kotiinsa linnoittautuva mamman kultapoika. Nykyään Kake on lämpöä ja läheisyyttä arvostava, mutta hieman epäluuloinen ja herkästi pahastuva kissa. Sirpan kanssa tulevat toimeen, ystäviä eivät ole.
Olga -neito tuli taloon
Puolisen vuotta Topi-papan poismenon jälkeen meille saapui 20.11.2021 nuori Olga-neiti, joka olikin ihan toista maata. Olga kyllä vietti ensimmäisen yön sohvan alla, mutta seuraavana päivänä sai nähdä Sirpan ja tuli oitis katsomaan. Sen jälkeen Olga ei kaivannut sohvan turvaa, vaan lähti tutustumaan uuteen ympäristöön. Kake toki piileskeli vuorokauden ajan saunassa vesivaraajan alla, uusi tulokas pelotti sen verran paljon. Muutaman ensimmäisen päivän Olga paineli ympäriinsä, juoksi portaita edestakaisin ja oli todella vilkas. Alkukankeuden jälkeen alkoivat usein painia Kaken kanssa ja juoksuleikkejä Olga pääsi harrastamaan Sirpan kanssa.
Vaikeuksista voittoon
Ongelmiakin tuli eteen. Jonkin aikaa Olgan tulon jälkeen alkoi silloin tällöin ilmestyä pissaläiskiä sohville tai sängyille. Epäiltiin Olgaa, mutta varmuutta ei ollut ennen kuin lopulta jäi kiinni. Lisäksi Olga juoksi välillä omituisesti ikään kuin itseään pakoon ja nuoli yläselkää ja lonkkaa. Eläinlääkäri löysi syyn: nivelrikko, oikea lonkkamalja on liian matala. Hoitona säännöllinen kipulääkitys, ravintolisä ja runsas liikunta. Onneksi Olga syö lääkkeet hienosti ruuan seassa ja liikunta todellakin onnistuu, on meidän energisin ja aktiivisin kissa.
Olga ei anna vieläkään koskettaa, paitsi ruokakuppia ojentaessa saa silittää ja ruokaa odottaessaan neiti usein puskee. Tulee kuitenkin aina haistamaan kättä ja ensimmäisenä katsomaan, kuka tuli kotiin tai meni alakertaan. Todella leikkisä hippailija, joka juoksee aina lelun perään, potkuttaa mattoja ja hyppii seinille. Painimisintonsa vuoksi on saanut lempinimen Molski, villitsee mukaan leikkiin joko Kaken tai Sirpan.
Mainio kissakolmikko meillä!