Mää oon kollipoika Perttu. Mut on loukutettu Perttulasta ulkoonta kuleksimasta, tummanruskea raitapaita. Mää tykkään silityksistä ja tarjoon mahapuoltakin rapsutettavaksi. Mää tapasin ton Ullan täällä Kattilalla ja meistä on tullut hyvät kaverit. Ulla on vähän ujon sorttinen mustavalkoinen neiti, mutta kyllä sekin silityksiä sietää. Välillä sille tulee vähän turvaton olo ja sillo se hakeutuu mun kanssa samaan koppaan. Oon kuulemma sen tuki ja turva.
Meitin tartteis saada uus kämppä. Alkaa käydä vähän tylsäksi asustella täällä Kattilalla näin pitemmän päälle. Aikuistalous olis kiva. Lapsellinen talouskin käy, kunhan lapset osaa käyttäytyä. Meit ei saa repiä hännästä tai nostella huvikseen. Aikuiset kattokoon, että vekarat on nätisti meitin kanssa. Kämpän koko ei ole niin nökönuukaa. Tietty aina isoompi kämppä on paree, kuin pikku kippana. Toisaalta mikä tahansa kämppä on suurempi ku meitin nykyinen 5 neliön kimppahuone, jossa asuinkaverit vaihtuu alvariinsa.
Ja sehän on selvä ettei meitiä pirä päästää yksistään ulkoilemaan. Me ollaan mieluiten sisäkatteina. Tai jos haluut arskarrella meitille verkotetun parvekkeen tai kuistin, niin eipä panna pahaksemme.
Tulkee tutustuu meitiin. Meitin kimppakämpän nummero on nelonen.
Terveisin
Hurmuripoika Perttu ja Ujo Ulla
Ps. Kuvaaja on vallan pahoillaan, ettei Ujosta Ullasta saanut parempaa kuvaa ku toi klasin läpi otettu…