kissatietoa arkistot | Kissakoti Kattila

Miksi minä en saa tuota kissaa…

oiva Meitä syytetään lehtien palstoilla siitä, ettemme luovuta kissoja ihmisille. Tarkoituksemme ei ole säilöä kissoja Kattilalla.

Osa kissoista on kokenut elämässään kovia ja ne on loukutettu ulkoilmasta. Jotta ne eivät enää päätyisi ulkoilmaan oman onnensa nojaan, pyrimme löytämään niille juuri sen oikean kodin. Sama koskee myös muita kotinsa menettäneitä kissoja.

Kattilaan päätyy paljon sellaisia kissoja, jotka jossain muualla päätyisivät arkuutensa takia piikille. Meillä ne saavat kesyyntyä omaa tahtiaan. Osalla kissoista on terveysongelmia, jotka täytyy hoitaa kuntoon. Emme luovuta akuutisti sairaita kissoja uusiin koteihin. Krooninen hallinnassa oleva sairaus (esim. kissan astma) ei luovutusta sinänsä estä, mikäli uusi koti sitoutuu useimmassa tapauksessa loppuelämän kestävään kissan lääkitykseen.

Meillä on lukuisia semikesyjä kissoja. Ne tarvitsevat kodin, jossa on jo aiempaa kokemusta kissoista, jotta kesyyntyminen jatkuu. Toivotaan myös, että semikesylle kissalle tulisi mukaan toinen katti kotiutumisen edistämiseksi. Kattilalla on useampia kissoja, jotka ovat jo valmiiksi ystävystyneet jonkun toisen Kattilan kissan kanssa. Tuttu kaveri helpottaa kotiutumista.

Arat kissat ovat oma lukunsa. Osa niistä on kokenut kovia elämässään ja saaneet lopulta turvapaikan Kattilalta. Niitä emme luovuta ennen kuin ne ovat osoittaneet jotain kesyyntymisen merkkejä. Lisäksi Kattilalla on joitakin iäkkäitä kissoja, jotka ovat asuneet Kattilalla jo vuosia, joille Kattilasta on tullut loppuelämän koti. Näitä vanhuksia emme pääsääntöisesti sijoita enää uuteen kotiin.

Emme luovuta kissoja vapaasti ulkoileviksi. Taajama-alueella vapaasti ulkoilevat kissat aiheuttavat usein naapurustossa kränää. Tietyt paikat ovat lisäksi kissoilta lain mukaan kielletty. Puhumattakaan niistä vaaroista, joita kissa kohtaa, kuten mm. autoliikenne. Aremmasta kissasta ei myöskään ole mitään takeita, että se palaisi takaisin ulos päästyään. Joten luovutamme kissan vain sisäkissaksi tai valvottuun ulkoiluun, kuten valjaat tai ulkoilutarha.

Ensimmäisellä käynnillä emme yleensä luovuta kissaa. Prosessi muistuttaa adoptiota. Mielellään niin että käy tutustumassa kissoihin ensin useamman kerran. Kulloinkin työssä olevat voivat tehdä alustavaa haastattelua käynnin aikana, jolloin ilmiselvät adoptioesteet voidaan todeta. Jos ilmeisiä esteitä ei ole, joku tausta-yhdistyksen hallinnosta haastattaa henkilön. Samalla varmistutaan siitä mikä/minkälainen kissa olisi ko. kotiin sopiva. Jos ihminen ja hänen kotiolonsa todetaan hyväksyttäviksi voidaan kissasta tehdä varaus ja sopia sitten kissan luovutuspäivä, jolloin kissan voi noutaa ja lopullinen sopimus tehdään.

Huolellisesta taustatyöstä huolimatta, kissoja palautuu meille takaisin. Usein syy on, että kissa ei ollutkaan sellainen kuin adoptoija oli odottanut, adoptoija ei tunne kissojen käyttäytymistapoja tai ihminen ei tulekaan toimeen kissan kanssa kun se onkin erilainen kuin edellinen katti. Toisinaan tulee tietoon ettei kissasta huolehdita sopimuksen mukaisesti, jolloin ääritilanteessa joudumme hakemaan kissan takaisin. Molempia tapauksia on tapahtunut tänäkin vuonna. Olemme erityisen tarkkoja kissojen hyvinvoinnista.

Koska palautuksia ja ongelmia on tullut vastaan, olemme ajoittain ehkä jopa ylikriittisiä kissoja haluavia ihmisiä kohtaan. Pahoittelemme, mutta pyrimme siihen, että kissat saisivat juuri oikeanlaisen loppuelämän kodin.

Koska tämä on pitkälti vapaaehtoistyötä, ei vuorossa olevat vapaaehtoiset tai harjoittelijat voi tietää jokaisen kissan se hetkistä tilannetta. Toisinaan tulee annettua ristiriitaistakin tietoa. Osa vapaaehtoisista on hommissa useana viikonpäivänä, jotkut viikottain ja jotkut vain satunnaisesti, jolloin ei kaikilla ole ajantasaista tietoa kaikista yli 80 tämän hetkisestä kissasta. Puhumattakaan siitä että tilanne elää koko ajan. Muutamassa päivässä ehtii tapahtua uskomattoman paljon. Olisi kivaa, että meillä olisi ajantasainen tietokanta kaikista kateistamme kaikkien työntekijöiden käytettävissä, mutta aika ja resurssit eivät siihen toistaiseksi riitä.

Kaikesta tästä huolimatta saatoimme kuitenkin uusiin koteihin viime vuonna 116 kissaa! Onnea ja menestystä kaikille kodin saaneille.

Kissan leikkaaminen

Kissa tulee leikata aina.

Naaraspuoliselle kissalle leikkaus voidaan tehdä, kun se on tullut sukukypsäksi eli noin 7–8 kuukauden iässä, kuitenkin viimeistään ensimmäisen juoksun jälkeen. Uros voidaan leikata puolen vuoden ikäisenä.

Uroksen leikkaus on helppo ja vaivaton operaatio, ja leikkauksen jälkeen poika tuskin edes tietää tulleensa kastroiduksi. Naaras saattaa olla leikkauksen jälkeen jonkin aikaa kipeä, mutta toipuu yleensä muutamassa päivässä. Leikkaus ei vaikuta kummankaan sukupuolen luonteeseen epäedullisesti. Jos kissasi on hyvä hiirikissa, se on sitä myös leikattuna.

Leikkauksen jälkeen kissa ei enää merkkaa reviiriään. Sen virtsa lakkaa haisemasta, eikä kissalla ole leikattuna myöskään tarvetta taistella reviiristään suvun jatkamisen vuoksi. Naaraan pahimmillaan kuukausittaiset juoksut jäävät historiaan ja käytös tasaantuu nopeasti.

Joskus kuulee väitettävän, että kissasta tulee leikkauksen jälkeen laiska. Laiskuus on useimmiten virikkeettömästä ympäristöstä johtuvaa. Kun ei ole kaveria tai mitään tekemistä, eläin passivoituu ja masentuu. Silloin se ihmisten silmissä vaikuttaa laiskalta. Se ei kuitenkaan johdu leikkauksesta vaan aivan jostain muusta.

Kissan leikkaus on yksinomaan hyvä asia, ja vastuuntuntoinen kissanomistaja huolehtii kissansa hyvinvoinnista myös leikkauttamalla sen.

Kissan ruokavalio

Kissan terveydenhoidon A ja O on oikeanlainen ravinto. Kissa on lihansyöjä, joka tarvitsee elääkseen korkealuokkaisia ja -laatuisia proteiineja ja rasvaa sekä riittävästi vitamiineja ja hivenaineita. Purkkiruoka ja liha sekä lemmikkieläinliikkeiden ja eläinlääkärien myymät kuivaruoat ovat hyviä ravinnonlähteitä. Tavallisesta marketista saatava kuivaruoka sen sijaan on useimmiten laadultaan korkeintaan tyydyttävän tasoista, eikä ainakaan ainoana ravinnonlähteenä ole riittävä kissasi tarpeisiin.

Enemmän lihaa, vähemmän sisäelimiä ja kalaa

Lihan voit tarjota kissalle joko raakana tai vain kevyesti kypsennettynä. Sisäelimet, kuten maksa ja munuaiset, sopivat kissan ruokavalioon korkeintaan kerran viikossa. Sama koskee kalaa, jota ei saa antaa kissalle sen pääasiallisena ravintona. Kala-ateria tai kaksi viikossa on maksimi. Joki- ja järvikala on ehdottomasti kypsennettävä ennen tarjoilua, jos se on juuri ongittua, tuoretta ja pakastamatonta tavaraa. Sydäntä (lihas) voit tarjota kissallesi sen sijaan useammin. Keuhkon ravintoarvo on hyvin lähellä nollaa, joten epämiellyttävän oloisen ja -näköisen keuhkokudoksen työstäminen ei maksa vaivaa.

Kissalle voi antaa kermaviiliä tai muita happamia maitovalmisteita. Maitoakin voi tarjota, jos kissan vatsa sen kestää. Useat kissat ovat kuitenkin maitoallergisia. Jos maito aiheuttaa ripulia, luovu siitä sovinnolla.

Raikasta vettä on oltava tarjolla kaiken aikaa, vaikka kissasi ei näyttäisi sitä juovankaan.

Kissanpentu tarvitsee vähintään neljä pientä ateriaa päivässä. Vähitellen annosten lukumäärää vähennetään ja samalla ruoan määrää lisätään. Puolivuotiaasta lähtien kissa tulee toimeen kahdella aterialla päivässä. Kissa tulee pennusta pitäen totuttaa syömään monenlaista ruokaa.

Oikeanlainen ruokavalio on paras tapa pitää kissa terveenä

Useimmat kissat pitävät purkkiruoista, mutta pelkän pehmeän purkkiruoan syöttäminen altistaa hammaskivelle ja siitä seuraaville ientulehduksille. Kissan pitää siksi saada myös kovaa purtavaa. Kissalle kannattaa kasvattaa kauran tai vehnän orasta, niin huonekasvisi säästyvät. Muista myös, että myrkylliset huonekasvit eivät kuulu kissanomistajan kotiin tai ainakaan kissan saataville.

Jos epäilet, että kissasi ravinto ei tyydytä sen vitamiinien tai kalkin tarvetta, voit varmistaa niiden saatavuuden erilaisilla apteekeissa ja lemmikkieläinliikkeissä myytävillä valmisteilla. Turkin ja ihon kunnon ylläpitoon on myös saatavissa erilaisia valmisteita tabletteina ja öljyinä. Ihmisen ravinnoksi tarkoitetut kasvisperäiset öljyt yms. eivät kissaa juurikaan auta. Kuten sanottu, kissa on lihansyöjä ja sulattaa siksi heikosti kasvisperäistä ravintoa.

Suuri osa kissan terveyteen liittyvistä ongelmista johtuu ravinnosta. Esimerkiksi erilaiset allergiat, vatsavaivat, virtsakivet ja sisäloiset ovat seurausta vääränlaisesta ravinnosta.Yksipuolista, heikkolaatuista ravintoa syövä kissa voi sairastua vakaviinkin sairauksiin. Myös lihavuus on vaaraksi kissan terveydelle, samoin hallitsematon ja nopea laihduttaminen.

Hyvin hoidettu kissa on myös hyvin ja oikein ravittu kissa. Liikunnalla ja oikealla ravinnolla pidät kissasi vireänä ja terveenä ja lisäät sen elinpäiviä.

Kissa sairastaa

Sairas kissa on vietävä aina eläinlääkäriin. Omin neuvoin annetut ihmisten lääkkeet saattavat koitua kissan kuolemaksi. Sairaan eläimen jättäminen hoidotta on eläinsuojelulain vastaista.

Madotus

Madot voivat haitata pahasti pennun kehitystä. Pentu saa suolinkaisia emostaan jo sikiövaiheessa, joten se on madotettava monta kertaa lyhyin väliajoin. Aikuinen kissa madotetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jos kissan ulosteessa näkyy riisin tapaisia vaaleita jyväsiä, sillä on lapamato, jonka häätämiseen tarvitaan omat lääkkeensä. Kannattaa madottaa kissa eri kerroilla eri valmistajien matolääkkeillä, koska ne yleensä tehoavat hieman eri matoihin. Näin varmistat kaikkien sisäloisten häädön tehokkaammin kuin käyttämällä aina samaa valmistetta.

Kissarutto

Hankittuasi kissan se on viipymättä rokotettava. Rokottamaton sisäkissakin saattaa sairastua kissaruttoon. Rokotus uusitaan säännöllisesti eläinlääkärin ohjeiden mukaan.

Ulkoloiset

Itseään jatkuvasti rapsuttelevalla kissalla voi olla täitä tai muita ulkoloisia, jotka tarkkaan katsoen voi nähdäkin. Jos kissan korvissa näkyy mustaa likaa, sillä voi olla korvapunkkeja. Ne aiheuttavat ilkeää kutinaa. Loiset häädetään eläinlääkärin antamalla loispiikillä. Kissan sisä- ja ulkoloiset ovat hyvin yleisiä ja yleensä harmittomia, kun ne hoidetaan huolellisesti pois.

Kissan tarvikkeet

Kuljetuslaatikko

Tavallisimmat kuljetuslaatikot on valmistettu muovista ja niissä on muovipinnoitetusta metallilangasta tehty ovi. Tällaisesta laatikosta kissa näkee ulos, mutta ei tunne oloaan turvattomaksi eikä myöskään pääse siitä karkaamaan. Laatikon pohjalle on hyvä laittaa sanomalehtiä, jos kissa voi pahoin autossa. Kissa voi myös joutua pissaamaan matkan aikana. Muovinen laatikko on helppo pestä ja tarvittaessa desinfioida. Tärkeintä on kuitenkin, että kuljetuslaatikko on turvallinen, varma ja riittävän ilmava kissan matkustaa.

Hiekkalaatikko

Hiekkalaatikoksi käy melkein mikä tahansa matalareunainen laatikko. Lemmikkieläinliikkeissä on monenlaisia vaihtoehtoja katetuista yksinkertaisiin laatikoihin. Katetussa laatikossa on se hyvä puoli, että se ehkäisee haju- ja pölyhaittoja eikä hiekka pääse leviämään reunojen yli lattialle. Jos kissa vierastaa luukkua, sen voi aluksi ottaa pois. Kun kissa myöhemmin on tottunut laatikon käyttöön, voi luukun palauttaa paikoilleen.

Pennun hiekkalaatikon täytyy olla matalareunainen, jotta se pääsee hyvin kiipeämään sinne. Hiekka seulotaan paakuista ja jätöksistä 2–3 kertaa päivässä edellyttäen, että kissasi vatsa on terve. Jos näin ei ole, huomaat pian, että hiekka on tarpeellista seuloa joka kerta, kun kissa käy vadilla. Hiekkaa ei tarvitse heittää pois muulloin kuin siinä ääritapauksessa, että se on tahriintunut niin pahoin, ettei sen käyttö ole enää mahdollista. Hiekka-astia on pestävä säännöllisesti, vähintään kerran viikossa.

Kissanhiekka

Kissanhiekoista parhaiten sekä sinulle että kissallesi sopiva löytyy kokeilemalla ja kysymällä muiden kissanomistajien suosituksia. Paakkuuntuvan hiekan etu on, että se pysyy laatikossa siistinä, kun paakut on poistettu. Hiekkaa lisätään astiaan säännöllisesti ja vain pahoin tahriintunut hiekka heitetään kokonaan pois.

Aivan pienille pennuille on suositeltavaa käyttää puupellettiä. Pienet pennut nimittäin mieluusti "maistelevat" hiekkaa ja siitä saattaa seurata merkittäviäkin terveyshaittoja. Erityisesti ns. mikrohiekat ovat alle kymmenviikkoisille ja nuoremmille pennuille vaarallisia.

Lelut

Leluja voit hankkia lemmikkieläinliikkeistä ja tavarataloista. Monet kaupan lelut ovat erittäin hyviä, mutta kissa ei välttämättä tarvitse kovinkaan kummoisia leikkikaluja. Monet kissat pitävät pöytätennispalloista, tyhjistä lankarullista, kynistä ja voipaperista rutistetuista palloista jopa enemmän kuin ostetuista leluista. Kannattaa kokeilla, millaisista leluista sinun kissasi pitää. Lelut ovat erityisesti pennuille tärkeitä. Niiden avulla ne opettelevat saalistusta ja saavat muutenkin harjoitusta tulevaan elämäänsä.

Ruokakuppi

Keraamiset kupit ovat hyviä. Ne pysyvät paikallaan paremmin kuin halvemmat muovikipot. Kissan ruokakupit on hyvä pitää erillään ihmisten astioista. Pese ne aina huolellisesti käytön jälkeen kuumalla vedellä ja astianpesuaineella. Jos annat kissallesi purkkiruokaa, lihaa tai muuta tuoreruokaa, sitä ei ole hyvä seisottaa huoneenlämmössä montaa tuntia, koska siinä alkaa pikimmiten kuhista kaikenlaisia menninkäisiä. Kuivaruokaa sen sijaan voi pitää esillä jatkuvasti, kunhan ruoka-astia pestään säännöllisesti.

Vesiastia, jota on pidettävä esillä kaiken aikaa, pitää myös muistaa pestä. Mieluiten päivittäin, etenkin, jos vettä ei voida vaihtaa useampaan kertaan päivän aikana.

Nukkumapaikka

Nukkumapaikaksi kissoille löytyy monenlaisia valmispetejä, mutta kissalle voi tarjota myös mistä tahansa sopivasta materiaalista tehtyä vuodetta. Useimmiten käy kuitenkin niin, että kissa viis veisaa uudesta hienosta viritelmästäsi ja nukkuu jossakin aivan muualla. Useissa perheissä muualla tarkoittaa emännän tai isännän sänkyä ja siinä tarkemmin tyynyä. Voit toki aina kokeilla erilaisia vaihtoehtoja, mutta useimmiten ne ovat kivoja vain sinun mielestäsi.

Harja

Turkinhoitovälineet, kampa ja harja eivät ole lyhytkarvaiselle kissalle välttämättä joka päivä käytettäviä välineitä. Ne ovat kuitenkin hyviä, kun kissasi "pudottaa" karvaa. Säännöllisesti harjattuna karvaa ei joudu läheskään yhtä paljon nuoltuna lemmikkisi suolistoon tekemään tukoksia kuin harjaamattomana. Harjaaminen ja kampaaminen ovat myös usein hyviä yhdessäolon muotoja ja oikein suoritettuina lisäävät lemmikkisi luottamusta. Useimmat eläimet nauttivat tämän tyyppisestä hoivasta, kun sitä on sopivasti. Pitkäkarvaiset ja puolipitkäkarvaiset kissat on harjattava säännöllisesti, pitkäkarvat päivittäin.

Kynsisakset

Kynsisakset eivät ole aivan välttämätön väline kissanomistajan kodissa. On paljon ihmisiä, jotka eivät lyhennä lemmikkiensä kynsien kärkiä ollenkaan. Jos pentu kuitenkin opetetaan kynsien leikkuuseen, se on sille itsestäänselvyys aikuisenakin. Leikkaamalla terävät kynnenkärjet säästetään huonekaluja ja tapettia. Näyttelykissalle kynsien leikkaus on normaali toimenpide eikä millään lailla loukkaa eläimen luontaista käytöstä.

Raapimapuu

Raapimapuu sitten onkin välttämättömyys, ja sen avulla huonekalut ja seinät säilyvät ehjinä. Kun kissa teroittaa kynsiään, se poistaa niistä kuolleen osan raapimalla sopivaa materiaalia. Se ei ole häiriökäyttäytymistä, vaan kissan luontainen tapa pitää itsensä kunnossa.

Sisäkissa

Vapaana kulkeviin kissoihin suhtaudutaan nykyään yhä kielteisemmin. Nykyisen lainsäädännön mukaan kissa ei saa kuljeksia ulkona vapaana, ilman valvontaa.

Kissa ei kuulu Suomen faunaan ja ulkona vapaasti liikkuvat kissat verottavat tehokkaasti pikkulintuja varsinkin pesimäaikaan. Naapurisopu joutuu myös usein koetukselle, kun kissa istuu naapurin uuden auton konepellillä, kaivelee orvokkipenkkiä tai käyttää lasten hiekkalaatikkoa tarpeittensa tekemiseen. Vika ei ole kissassa vaan sen ajattelemattomassa omistajassa.

Vapaana kulkeva kissa on myös itse vaarassa kaiken aikaa. Se saattaa jäädä auton alle ja tienvarteen kitumaan tai se voi joutua kiusanteon kohteeksi. Nykyaikaiset rakennukset eivät myöskään tarjoa kissalle suojapaikkoja säätä vastaan, joten kissan jättäminen esimerkiksi pakkaseen on eläinrääkkäystä. Yllättävän monet ihmiset kuvittelevat kissan pärjäävän säässä kuin säässä ja hankkivan ruokansakin ihan itse.

Ulkoiluta kissaa turvallisesti

Kissoille voi rakentaa ulkotarhan, jossa ne voivat oleskella ulkosalla turvallisesti. Voit myös ulkoiluttaa kissaasi valjaissa, kun totutat sen niihin vähitellen.

Aloita pitämällä valjaita ensin sisätiloissa jonkin aikaa silloin, kun kissa tekee jotain itselleen mieluista, esimerkiksi leikkii tai syö. Kissan kanssa ulkoilu on erilaista kuin koiran kanssa, sillä kissa haluaa itse päättää, mitkä paikat ovat kiinnostavia. Joidenkin kissojen mielestä ulkoilussa mukavinta on vain maata nurmikon aurinkoisimmalla kohdalla. Kissan totuttaminen valjaisiin ja ulkoiluun vaatii siis omistajalta kärsivällisyyttä.

Mikrosiru ja kaulapanta auttavat karkulaisen takaisin kotiin

Nykyisen metsästyslain ansiosta kissan lainsuoja on parantunut aikaisemmasta. Oman pihan ulkopuolella kulkevaa kotikissaa ei saa tappaa. Ainoastaan viilliintynyt kissa on edelleen vailla lain suojaa. Kotikissan tappaminen on rikos ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen. Entistäkin tärkeämpää on merkitä kissa näkyvästi kaulapannalla ja tatuoinnilla, jos lainsäädännöstä piittaamatta ja kaikista vaaroista ja haitoista huolimatta päästät kissasi ulos.

Maaseudulla kissat ovat ulkoilleet aina vapaana. Sielläkin on syytä kuitenkin varmistaa, että kissan ulkoilu on mahdollisimman turvallista.

Jos kissalla on panta, jossa on omistajan tiedot selvästi merkittyinä, se on helppo palauttaa omistajalle karkuteiltä. Pannan on ehdottomasti oltava osittain joustava, koska se voi takertua johonkin kiinni ja pahimmassa tapauksessa kissa kuristuu siihen.

Kissan mikrosiru on myös kätevä tapa parantaa mahdollisuuksia löytää karkulainen. Mikrosiru on noin riisinjyvän kokoinen kapseli. Jokainen tunnistesiru sisältää yksilöllisen numerosarjan. Kansainvälinen standardi takaa, ettei kahta samanlaista numerosarjaa ole. Sirun sisältämä numerosarja on luettavissa lukulaitteella, joita on esim. eläinlääkäriasemilla, löytöeläinpaikoissa ja eläinsuojeluyhdistyksillä.

Pelkkä tunnistesiru ei saata kadonnutta tai löytynyttä eläintä ja omistajaa yhteen, tai osoita eläimeen kohdistuvaa omistusoikeutta. Tunnistesirun yksilöllinen numerosarja ja omistajan tiedot tulee rekisteröidä tietokantaan, jonne omistaja itse päivittää muuttuneet yhteystietonsa. Tietokantoja on useita.

Mikrosirurekisterit Suomessa:

Kissan hankkiminen

Ennen kuin päätät hankkia kissan, harkitse tarkkaan, oletko valmis siihen liittyvään vastuuseen. Kissa elää 15, jopa 20 vuotta. Jaksatko huolehtia siitä joka päivä koko sen eliniän?

Vaikka saisit pennun ilmaiseksi, sen hoidosta aiheutuu kuluja. Kissan on saatava eläinlääkärin hoitoa tarvittaessa. Se on rokotettava ja leikattava, eikä se elä pelkällä maidolla ja ruoantähteillä. Kissalle pitää myös järjestää hoitopaikka lomamatkojen ajaksi. Kissan pitäminen ei ole sen halvempaa kuin koirankaan.

Lajitoverin seurasta apua yksinäisyyteen

Kissat ovat aina yksilöitä – toiset rajuja ja toiset lempeitä, toiset hellyydenkipeitä ja toiset itsenäisiä. Kestääkö kärsivällisyytesi nuoren kissan joskus raisujakin leikkejä? Tällainenkin käytös on usein aivan normaalia. Se menee kyllä aikanaan ohi eikä ole syy kissasta luopumiseen pitovaikeuksien vuoksi. Kissa saattaa varsinkin nuorena leikkiä äänekkäästi, myös keskellä yötä. Se saattaa harmittaa, jos olet herkkäuninen.

Kissa viihtyy toisen kissan seurassa. Jos kissa joutuu olemaan päivät yksin, olisi sille parasta hankkia kissakaveri. Sisarukset tulevat erityisen hyvin toimeen keskenään (ja pennut yleensäkin), ja useimmiten aikuisetkin kissat tottuvat hyvin toisiinsa. Kahdesta kissasta ei ole vaivaa kaksin verroin, vaikka monet niin uskovatkin. Kissat hoitavat leikkimisen paljolti keskenään, mutta jaksavat silti olla innoissaan, jos isäntä tai emäntä viitsii vielä illalla leikittää. Kun kissoilla on toisistaan seuraa, huomionkipeä käyttäytyminen yleensä vähenee. Kahden kissan ottaminen yhtä aikaa ei vähennä kissojen kiintymistä ihmiseen.

Pentu vai aikuinen?

Kannattaa puntaroida, sopiiko perheeseesi paremmin pentu vai jo rauhallisempi aikuinen kissa. Kodittomia aikuisia kissoja on Suomessa paljon ja niistä saa yleensä kiitollisen perheenjäsenen. Toiset kissat ovat arkoja ja saattavat pysytellä ihmisistä kauempana pitkäänkin, mutta kärsivällisyydellä voi voittaa aremmankin kissan luottamuksen. Monet kodittomat kissat ovat erityisen hellyydenkipeitä ja kerjäävät silittelyä ahkerasti.